30. joulukuuta 2013

Carol Shields: Pikkuseikkoja



Carol Shields: Pikkuseikkoja
Suomentaja: Hanna Tarkka
Kansi: David Burton/Corbis/SKOY
Otava 2011
235 s.
Small Ceremonies (1976)

Kirjakauppaostos.


Judith Gill kirjoittaa työkseen elämäkertoja historian lehdillä sivurooliin jääneistä ihmisistä. Hänen miehensä Martin on Miltoniin erikoistunut kirjallisuustieteen professori, poikansa Richard innokkaassa kirjeenvaihdossa brittitytön kanssa ja tytär Meredith aikuisuutta kohti kurottava nuori nainen. Gillit asuvat kauniissa talossa esikaupunkialueella, heidän sosiaaliset ympyränsä muodostuvat sivistyneistöstä ja ylemmästä keskiluokasta ja elämänsä on monin tavoin mallikasta – ehkä liiankin.

Judith on koettanut siipiään myös proosan puolella, mutta varsin onnettomin tuloksin. Kun perhetutun kirjailijan uusi romaani ilmestyy, Judith joutuu hämmentyneenä huomaamaan, että tarinassa on jotain epäilyttävän tuttua. Samaan aikaan, saman talven kuluessa, keskiluokkaisen elämän siloinen pinta alkaa saada muunkinlaisia säröjä.

Olen Carol Shieldsin osalta vielä aloittelija, sillä Pikkuseikkoja on vasta toinen lukemani kirja tältä taitavalta kirjailijalta. Toukokuussa lukemani Kivipäiväkirjat antoi jo osviittaa: tässä on kirjailija, jonka tuotannosta tulen pitämään. Ja kyllä, näin se on.

Pikkuseikkoja on tiheätunnelmainen ja tarkkakatseinen romaani. Se ei ole mitaltaan suuren suuri, mutta se on tiiviyden taidonnäyte. Judith herättää sekä myötätuntoa että ärsytystä, ja hänen minäkerronnalla kuvattu ympäristön tarkkailunsa on kiehtovaa. Se on samaan aikaan uskottavaa ja hämmentävää: Judith ei ole miellyttävä naisihminen, pikemminkin kaikkea muuta. Hän ei ole paha, mutta ajattelematon, utelias ja itserakas senkin edestä. Hän ei aina ajattele omaa toimintaansa loppuun saakka, vaikka käyttää lukemattomia hetkiä muiden ihmisten toiminnan ja sanojen analysointiin ja arkistoimiseen. Aivan erityisen tuskastuttavaa oli lukea, kuinka Martin esittelee uutta luentoajatustaan perheillallisella, ja kuinka raa'asti vaimo sen torppaa – hymyllä peitellen, analyyttistä esittäen, tietenkin.

On kiehtovaa, kuinka Shields rakentaa Pikkuseikoista moniulotteista ja yhä uusia versoja herättävää kokonaisuutta. Judith kirjoittaa elämäkertaa 1800-luvulla eläneestä naisesta ja tutkii hänen elämäänsä ja tekojaan, mutta samalla hän – huomaamattaan vai tarkasti tiedostaen? – tekee samanlaista analyysia kaikesta ympärillään olevasta. Hän tallentaa hetkiä, sanoja, tunnelmia ja tekoja jatkuvasti, ikään kuin voisi käyttää niitä myöhemmin hyödykseen. Osaa hän käyttääkin, osa jää vielä muhimaan.

Pikkuseikkoja ei ole toiminnallinen romaani. Se kuvaa yhden perheen yhtä talvea, muutoksia, joita arki tuo huomaamatta, käänteitä, joita elämä ei voi estää. Sen kieli ja kerronta on merkityksiä täynnä, mutta se ei sorru vaikeaselkoisuuteen tai ylettömään, teennäiseen mutkikkuuteen: haasteet syntyvät tarinasta itsestään, sen henkilöistä ja vahvasta tunnelmasta. Herkkää ja terävää, tarkkaa ja koukuttavaa. Miten hieno yhdistelmä!

6 kommenttia:

  1. Olipa mahtavaa, että pidit tästä. Minulle tämä on Shieldsin tuotannosta kaikkein rakkain "Rakkauden tasavallan" lisäksi. "Kivipäiväkirjat" jäi vähän etäiseksi ja olenkin ajatellut, etä pitäisi koittaa uudellen lukea sitä. Jos vaikka avautuisi uudella tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on hyllyssä Kaiken keskellä Mary Swann, mutta taidan sen perään lukea tuon Rakkauden tasavallan. Shields kiinnostaa kyllä kovasti ja onneksi on vielä paljon luettavaa odottamassa!

      Poista
  2. Olen lukenut nyt Shieldsin tuotannon kohta kahteen kertaan eli siis toisen kerran blogiani varten. Pikkuseikkoja on Carolilta kirja, josta pidän vähiten, Se saa armon minulta vain koska on sisarromaani Ruohonvihreälle. Minusta tuntuu, että pidän eniten kirjasta Ellei...Kivipäiväkrjoista aloitin ja se on vieläkin vaikuttava. Shields on tosi, tosi hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Shieldsin teokset kestävät varmasti monen monta lukukertaa. Niissä on niin paljon piilossa, että kaikkea ei varmaankaan edes yhdellä kertaa huomaa. Ellei on ilman muuta lukulistallani!

      Poista
  3. Olen lukenut Shieldsiltä vain kolme, tämän Pikkuseikkoja lisäksi Kaiken keskellä Mary Swann ja Ruohonvihreää. Pikkuseikkoja nousi minulle näistä suosikikseni. Shields on kyllä taitava, tiivis kertoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taas on nuo kaksi mainitsemaasi vielä odottamassa vuoroaan. Luen kyllä vielä kaiken Shiledsin kirjoittaman, mutta ehkä hieman säästellen.

      Poista

Kiitos kommentistasi!